Monet herkät, kiltit ja huomaavaiset ihmiset oireilevat syömisen kautta. Suuri kynnys avun pyytämiseen voi tulla myös siitä, ettei halua olla vaivaksi kenellekään. Ettei vie jonkun "sairaamman" paikkaa tai kuormita muita. Jos ajattelet näin, niin haluan sanoa sinulle, että Sinun elämäsi ja hyvinvointisi on yhtä arvokas ja tärkeä kun jonkun toisen. Sinä olet arvokas ja sinä ansaitset saada apua!

Suurimmalla osalla oireilu ei näy päällepäin ja varsinkin miehet kokevat erityisen suureksi kynnyksen hakea apua syömisongelmiinsa. Se on surullista, ikävää ja turhaa. Jos tunnistat itsessäsi tai läheisessäsi piirteitä, joita tässä jutussa on esitetty, on aika hakea apua. Voit esimerkiksi tulostaa nämä Syömishäiriöliiton Tuu Syliin -esitteessä olevat listat (löytyy myös jutun alta linkistä) ja ruksata viereen mitä kohtia tunnistat itselläsi tai läheiselläsi. Sinulla ei tosiaan tarvitse olla listojen kaikkia kohtia voidaksesi hakea apua, eikä sinulla tarvitse olla kliinisen syömishäiriön täyttäviä kriteereitä. Näiden listojen kohtien avulla voi olla helpompi kertoa, mikä on oikeasti tilanne. Jos tunnistat ystäväsi tai perheenjäsenesi käyttäytymistä näistä, kysy rohkeasti "Kuinka voit?". Kerro huolesi ja havaintosi. Läheinen voi olla hyvinkin vastahakoinen tai sitten huokaista helpotuksesta, kun joku vihdoin huomaa, ettei kaikki ehkä ole hyvin. Joskus henkilölle itselleen avun hakeminen tai asiasta kertominen voi olla liian vaikeaa tai siihen on iso kynnys. Tällöin päättäväinen ja välittävä ystävä/läheinen/tuttava on kultaakin arvokkaampi.

Häiriintynyt suhtautuminen ruokaan, syömiseen, kehonkuvaan ja liikuntaan on korjattavissa. Et ole tuomittu elämään tiettyjen ajatus- ja käyttäytymismallien kanssa lopun elämääsi. Lohduttavaa on, että suuri osa vakavastikin syömishäiriöön sairastuneista paranee. Osa jopa ilman hoitoa, ajan kanssa. Syömiseen, kehonkuvaan tai liikuntaan liittyvän ”vinksahtaneen” suhteen korjaaminen vaatii usein paljon aikaa ja työskentelyä itsensä kanssa, mutta se on korjattavissa ja on todella sen vaivan arvoista. On valitettavan paljon ihmisiä, jotka kärsivät aivan turhaan vain, koska eivät uskalla kertoa.

Elämän ei kuulu olla niin kauhean rankkaa eikä syömisen tarvitse olla vaikeaa ja hankalaa. Se voi olla vapaata niin, että kaikki ruoka-aineet on sallittuja. Se voi olla sitä, että saat syödä aina itsesi kylläiseksi ilman, että sinun tarvitsee pelätä lihomista. Syömisen ei kuulu olla niin kauhean vaikeaa ja hankalaa. Eikä syömisen ja liikunnan kuulu vallata koko elämää. Syömisen ja liikunnan kuuluu olla elämää rikastavaa ja elämää tukevaa, ei sitä tuhoavaa.